Vuoden vaihteeseen liittyy aina uuden vuoden lupauksia. Osa pystyy ne pitämään, osa ei. Itse tein viime vuonna uuden vuoden lupauksena, sen että rupean käymään salilla aktiivisesti, syömään kunnolla ja muuttamaan elämäntapoja. Monet tutut eivät varmasti uskoneet, että entisestä sokerihiirestä voisi muuttua terveellisesti syöväksi treenariksi. Toisin kuitenkin kävi ja tässä sitä ollaan.
Tälle vuodelle en mitään yhtä isoa lupausta tehnyt. Tietysti voisin luvata lopettaa tuon ainoan epäterveellisen asian mikä nykyisin kuuluu elämään. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin, että aika ei ole vielä oikea, joten se lupaus saa vielä odottaa. Tämän vuoden alusta lupasin lähinnä itselleni, että tämä vuosi on henkisen kasvun vuosi. Jo viime vuonna olen oppinut äärettömän paljon itsestäni ja kasvanut henkisesti. Tuntuu kuitenkin että kaiken sähläyksen keskellä että oma ajattelutapani on muuttunut äärettömän negatiiviseksi ja suurin osa ajasta menee valittamiseen.
Itse olen aina inhonnut kyseistä ihmistyyppiä joka valittaa kaikesta, mikään ei ole koskaan hyvin ja kaikki ihmiset ovat suoraan jostain. Itse en mielestäni sentään vielä ihan tuolla asteella ole, mutta tarkemmin kun omia juttuja kuuntelee niin tuntuu että suurin osa ajasta menee kaikkien ongelmien ja huonojen asioiden voivotteluun. Ilmankos sitä mieli menee masentuneeksi ja ahdistaa.
Tajusin tässä yksi päivä sitten niinkin yksinkertaisen asian kuin, elämä on juuri sellaista kun itse siitä tekee. Jos aina kun menee salille, siellä miettii että onko porukkaa niin paljon, ettei mahdu tekemään mitään, jos menee töihin miettien, onko siellä ikäviä asiakkaita. Päivästä toiseen niin johan näistä paikoista alkaa jäädä huono fiilis kun niitä vain ajattelee negatiiviselta kannalta. Näin kärjistetysti.
Eli jos näet kaikista asioista ainoastaan negatiiviset puolet niin oma käytös, vireystaso yms. muuttuvat negatiiviseksi. Jos taas pyrkii ajattelemaan positiivisesti, tekemään kivoja asioita niin kyllähän omakin käytös, vireystaso yms. pysyy parempana. Itselläni ainakin on elämässä kaikki hyvin, ihana työpaikka, kivat harrastukset, lemmikit ja paljon ystäviä. Mikään asia ei oikeastaan ollut huonosti, itse tein itsestäni pahantuulisen tällä negatiivisella asenteella. Ehkä joillekin itsestään selvä asia, mutta joka itselleni ainakin iski päin kasvoja tässä eräs päivä.
Nyt kun kuitenkin olen muutaman päivän tässä oikeasti vain ajatellut erinäisistä asioista ainoastaan hyviä puolia, välttänyt niitä negatiivisia asioita elämässäni niin huomaa selkeästi että oma vireystaso on ollut erittäin korkealla. Toki se voi olla tätä alkuhuumaa kun tajuaa asioita, mutta itse ainakin otan itselleni tavoitteen tälle vuodelle kehittää itseäni henkisesti niin tämän asian kuin muiden asioiden saralla.
Erityisesti kilpaurheilussa henkinen puoli on lähes yhtä tärkeä kuin itse suorituskin. Voin ainakin puhua omasta kokemuksesta ratsastuskisoista, jotka ovat menneet pilalle oman jännittämisen takia. Eli katse kohti tulevia kilpailuita, niin henkiseen puoleen se ei itselläni ainakaan kaadu. Yksi syy mitä yritän hakea tällä itsetutkiskelulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti